Mo dovdát miehtama?

Mo dovdát miehtama?

  • Fag
    ROEE, Dárogiella, Servodatfága
  • Tid
    45 – 90 minuhta
  • Type
    Bargoárka govaiguin ja gažaldagaiguin
  • Mål
    • Oahppit máhttet čielget maid miehtan mearkkaša
    • Oahppit galget diehtit maid mearkkaša rihkut/oažžut rihkkojuvvot iežas ja rihkkut/rasttidit earáid rájáid.

Čilgehus

  1. Muital ohppiide ahte sii galget bargat doahpagiin miehtan. Čále «miehtan» távvalii ja bivdde ohppiid muitalit mainna sii assosierejit sániin. Dáidet muhtumat gullan miehtama birra mediain?
  1. Muital ohppiide ahte dál lea sáhka das mo mii buohkat sáhttit šaddat čeahpit addit ja oažžut miehtama. Dat mearkkaša jearrat lobi, ja ahte nubbi dadjá jo dahje ii. Galgá maid leat sáhka das mo álo galgá leat lohpi molsut oainnu, vaikke vel lea ge vuos miehtan searvat masa nu. Vai dis leat muhtun ovdamearkkat maiguin bargat, galgabehtet geahččat sárggusfilmma «Mii lea miehtan?” (su. 4 minuhta)
  1. Juoge dasto ohppiid guđa joavkun. Juohke joavku oažžu case oktan illustrašuvnnain filmmas maid sii leat geahččan (dat leat bargobihtá bargoárkkas). Bivdde ohppiid bargat govain ja gullevaš gažaldagaiguin bargoárkkas.
  1. Oahppit bidjet ovdan vástádusaideaset luohkkái muđui.

Fáktaboksa

Miehtan lea go dadjá ahte son lea ovttaoaivilis, addá lobi dahje sus lea miella searvat masa nu. Ovdamearkka dihtii sáhttá miehtat go dadjá jo irggástallamii dahje seksii, ja dat sáhttá boahtit oidnosii máŋgga láhkai. Sáhttá leat sániiguin dahje rumašgielain, ovdamearkka dihtii go moddjá ja lahkona nuppi olbmo. Miehtan lea vuohki mo duođaštit ahte háliida searvat.

Miehtama sáhttá álo geassit ruovttoluotta, jus ii leat šat miella searvat dasa masa lea álggahan. Sáhttá maid miehtat ovtta áššái, muhto ii nuppi áššái. Sáhttá ovdamearkka dihtii leat miehtan irggástallamii, muhto ii fal cummástallamii. Danne lea dehálaš ahte fuobmá ja iská nuppiin duođaštan dihtii ahte buohkat leat ovttaoaivilis dasa mii galgá dáhpáhuvvat.

Gealbomihtut

  • Smiehttat dan birra mo identitehta, iešgovva ja iežas ráját ovdánit ja hástaluvvojit iešguđet searvevuođain, ja ovdanbuktit evttohusaid mo sáhttá gieđahallat váikkuhusaid ja sávakeahtes dáhpáhusaid,

  • Juohkit dieđuid, muitalit ja smiehttat iešguđet njálmmálaš ja čálalaš šáŋŋeriin ja iešguđet ulbmiliidda heivehuvvon vuostáiváldái ja mediumii.
  • Geavahit fágagiela ja ákkastallat áššálaččat digaštallamiin, háleštemiin, njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktimiin dárogielfágalaš ja fágaidrasttideaddji fáttáin.

  • Dovdát ja ságaškuššat etihkalaš čuolbmačilgehusaid iešguđet gulahallanvugiid oktavuođas;
  • Guorahallat earáid perspektiivva ja gieđahallat sierramielalašvuođa ja digaštallama.

Vil du gi tilbakemelding ?

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Suspendisse varius enim in eros elementum tristique. Duis cursus, mi quis viverra ornare, eros dolor interdum nulla, ut commodo diam libero vitae erat. Aenean faucibus nibh et justo cursus id rutrum lorem imperdiet. Nunc ut sem vitae risus tristique posuere.